korppiluu
Finés[editar]
| korppiluu | |
| pronunciación (AFI) | [ˈko̞rpˌpiˌluː] |
| silabación | korp-pi-luu |
| longitud silábica | trisílaba |
| rima | orpːiluː |
Etimología[editar]
Compuesto de korppi ("cuervo") y luu ("hueso")
Sustantivo[editar]
| Singular | Plural | |
|---|---|---|
| Nominativo | korppiluu | korppiluut |
| Genitivo | korppiluun | korppiluiden korppiluitten |
| Partitivo | korppiluuta | korppiluita |
| Acusativo | korppiluu | korppiluut |
| Acusativo 2 | korppiluun | |
| Inesivo | korppiluussa | korppiluissa |
| Elativo | korppiluusta | korppiluista |
| Ilativo | korppiluuhun | korppiluihin |
| Adesivo | korppiluulla | korppiluilla |
| Ablativo | korppiluulta | korppiluilta |
| Alativo | korppiluulle | korppiluille |
| Esivo | korppiluuna | korppiluina |
| Traslativo | korppiluuksi | korppiluiksi |
| Abesivo | korppiluutta | korppiluitta |
| Instructivo | korppiluin | |
| Comitativo | korppiluine (+ sufijo posesivo) |
- 1 Huesos
- Coracoides
