lopahtaa
Finés[editar]
| lopahtaa | |
| Pronunciación (AFI): | [ˈlo.pɑx.tɑː(ʔ)] |
Etimología[editar]
Si puedes, incorpórala: ver cómo
Verbo intransitivo[editar]
- 1
- Acabarse de repente, desaparecer de repente.
- Ejemplos:
- Mielenkiintoni vain lopahti.
- Simplemente desapareció mi interés.
Palabras relacionadas[editar]
- Sustantivos
- Verbos
Conjugación[editar]
Conjugación de lopahtaa
| Formas personales | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Modo indicativo | |||||||||
| presente | pretérito perfecto | ||||||||
| positivo | negativo | positivo | negativo | ||||||
| persona | singular | plural | singular | plural | persona | singular | plural | singular | plural |
| 1.ª | lopahdan | lopahdamme | en lopahda | emme lopahda | 1.ª | olen lopahtanut | olemme lopahtaneet | en ole lopahtanut | emme ole lopahtaneet |
| 2.ª | lopahdat | lopahdatte | et lopahda | ette lopahda | 2.ª | olet lopahtanut | olette lopahtaneet | et ole lopahtanut | ette ole lopahtaneet |
| 3.ª | lopahtaa | lopahtavat | ei lopahda | eivät lopahda | 3.ª | on lopahtanut | ovat lopahtaneet | ei ole lopahtanut | eivät ole lopahtaneet |
| pasivo | lopahdetaan | ei lopahdeta | pasivo | on lopahdettu | ei ole lopahdettu | ||||
| pretérito imperfecto | pluscuamperfecto | ||||||||
| positivo | negativo | positivo | negativo | ||||||
| persona | singular | plural | singular | plural | persona | singular | plural | singular | plural |
| 1.ª | lopahdin | lopahdimme | en lopahtanut | emme lopahtaneet | 1.ª | olin lopahtanut | olimme lopahtaneet | en ollut lopahtanut | emme olleet lopahtaneet |
| 2.ª | lopahdit | lopahditte | et lopahtanut | ette lopahtaneet | 2.ª | olit lopahtanut | olitte lopahtaneet | et ollut lopahtanut | ette olleet lopahtaneet |
| 3.ª | lopahti | lopahtivat | ei lopahtanut | eivät lopahtaneet | 3.ª | oli lopahtanut | olivat lopahtaneet | ei ollut lopahtanut | eivät olleet lopahtaneet |
| pasivo | lopahdettiin | ei lopahdettu | pasivo | oli lopahdettu | ei ollut lopahdettu | ||||
| Modo condicional | |||||||||
| presente | pretérito perfecto | ||||||||
| positivo | negativo | positivo | negativo | ||||||
| persona | singular | plural | singular | plural | persona | singular | plural | singular | plural |
| 1.ª | lopahtaisin | lopahtaisimme | en lopahtaisi | emme lopahtaisi | 1.ª | olisin lopahtanut | olisimme lopahtaneet | en olisi lopahtanut | emme olisi lopahtaneet |
| 2.ª | lopahtaisit | lopahtaisitte | et lopahtaisi | ette lopahtaisi | 2.ª | olisit lopahtanut | olisitte lopahtaneet | et olisi lopahtanut | ette olisi lopahtaneet |
| 3.ª | lopahtaisi | lopahtaisivat | ei lopahtaisi | eivät lopahtaisi | 3.ª | olisi lopahtanut | olisivat lopahtaneet | ei olisi lopahtanut | eivät olisi lopahtaneet |
| pasivo | lopahdettaisiin | ei lopahdettaisi | pasivo | olisi lopahdettu | ei olisi lopahdettu | ||||
| Modo potencial | |||||||||
| presente | pretérito perfecto | ||||||||
| positivo | negativo | positivo | negativo | ||||||
| persona | singular | plural | singular | plural | persona | singular | plural | singular | plural |
| 1.ª | lopahtanen | lopahtanemme | en lopahtane | emme lopahtane | 1.ª | lienen lopahtanut | lienemme lopahtaneet | en liene lopahtanut | emme liene lopahtaneet |
| 2.ª | lopahtanet | lopahtanette | et lopahtane | ette lopahtane | 2.ª | lienet lopahtanut | lienette lopahtaneet | et liene lopahtanut | ette liene lopahtaneet |
| 3.ª | lopahtanee | lopahtanevat | ei lopahtane | eivät lopahtane | 3.ª | lienee lopahtanut | lienevät lopahtaneet | ei liene lopahtanut | eivät liene lopahtaneet |
| pasivo | lopahdettaneen | ei lopahdettane | pasivo | lienee lopahdettu | ei liene lopahdettu | ||||
| Imperativo presente | |||||||||
| positivo | negativo | ||||||||
| persona | singular | plural | singular | plural | |||||
| 1.ª | lopahtakaamme | älkäämme lopahtako | |||||||
| 2.ª | lopahda | lopahtakaa | älä lopahda | älkää lopahtako | |||||
| 3.ª | lopahtakoon | lopahtakoot | älköön lopahtako | älkööt lopahtako | |||||
| pasivo | lopahdettakoon | älköön lopahdettako | |||||||
| Formas nominales | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| infinitivo | participio | ||||||||
| activo | pasivo | activo | pasivo | ||||||
| I | lopahtaa | presente | lopahtava | lopahdettava | |||||
| largo I | lopahtaakseen1 | pasado | lopahtanut | lopahdettu | |||||
| II | inesivo | lopahtaessa2 | lopahdettaessa | agente | lopahtama4 | ||||
| instructivo | lopahtaen | – | agente negativo | lopahtamaton | |||||
| III | inesivo | lopahtamassa | – | 1) Utilizado solamente con el sufijo posesivo; esto es la forma de la tercera persona singular y la tercera persona plural. 2) Utilizado en una oración acortada expresando actividad simultánea con la actividad de la oración afirmativa. Puede también ser utilizado con el sufijo posesivo. 3) Utilizado solamente con el sufijo posesivo; esto es la forma de la tercera persona singular y la tercera persona plural. 4) No existe en caso de verbos intransitivos. No lo confunda con sustantivos formados con el sufijo -ma/-mä. | |||||
| elativo | lopahtamasta | – | |||||||
| ilativo | lopahtamaan | – | |||||||
| adesivo | lopahtamalla | – | |||||||
| abesivo | lopahtamatta | – | |||||||
| instructivo | lopahtaman | lopahdettaman | |||||||
| IV | nominativo | lopahtaminen | |||||||
| partitivo | lopahtamista | ||||||||
| V | lopahtamaisillaan3 | ||||||||