rakastaa

Finés

rakastaa
pronunciación (AFI)	[ˈrɑ̝ˌkɑ̝s̠ˌtɑ̝ː]
silabación	ra-kas-taa
longitud silábica	trisílaba
rima	ɑkɑstɑː

Etimología 1

del adjetivo rakas.

Verbo transitivo

1

(+ partitivo) Querer, amar.

Minä rakastan sinua.

Te quiero. (en España)

Te amo. (en Latinoamérica)

Derivados

Verbos

• frecuentativo rakastella, pasivo rakastua

Conjugación

Conjugación de rakastaa

Formas personales
Modo indicativo
presente					pretérito perfecto
	positivo		negativo			positivo		negativo
persona	singular	plural	singular	plural	persona	singular	plural	singular	plural
1.ª	rakastan	rakastamme	en rakasta	emme rakasta	1.ª	olen rakastanut	olemme rakastaneet	en ole rakastanut	emme ole rakastaneet
2.ª	rakastat	rakastatte	et rakasta	ette rakasta	2.ª	olet rakastanut	olette rakastaneet	et ole rakastanut	ette ole rakastaneet
3.ª	rakastaa	rakastavat	ei rakasta	eivät rakasta	3.ª	on rakastanut	ovat rakastaneet	ei ole rakastanut	eivät ole rakastaneet
pasivo	rakastetaan		ei rakasteta		pasivo	on rakastettu		ei ole rakastettu
pretérito imperfecto					pluscuamperfecto
	positivo		negativo			positivo		negativo
persona	singular	plural	singular	plural	persona	singular	plural	singular	plural
1.ª	rakastin	rakastimme	en rakastanut	emme rakastaneet	1.ª	olin rakastanut	olimme rakastaneet	en ollut rakastanut	emme olleet rakastaneet
2.ª	rakastit	rakastitte	et rakastanut	ette rakastaneet	2.ª	olit rakastanut	olitte rakastaneet	et ollut rakastanut	ette olleet rakastaneet
3.ª	rakasti	rakastivat	ei rakastanut	eivät rakastaneet	3.ª	oli rakastanut	olivat rakastaneet	ei ollut rakastanut	eivät olleet rakastaneet
pasivo	rakastettiin		ei rakastettu		pasivo	oli rakastettu		ei ollut rakastettu
Modo condicional
presente					pretérito perfecto
	positivo		negativo			positivo		negativo
persona	singular	plural	singular	plural	persona	singular	plural	singular	plural
1.ª	rakastaisin	rakastaisimme	en rakastaisi	emme rakastaisi	1.ª	olisin rakastanut	olisimme rakastaneet	en olisi rakastanut	emme olisi rakastaneet
2.ª	rakastaisit	rakastaisitte	et rakastaisi	ette rakastaisi	2.ª	olisit rakastanut	olisitte rakastaneet	et olisi rakastanut	ette olisi rakastaneet
3.ª	rakastaisi	rakastaisivat	ei rakastaisi	eivät rakastaisi	3.ª	olisi rakastanut	olisivat rakastaneet	ei olisi rakastanut	eivät olisi rakastaneet
pasivo	rakastettaisiin		ei rakastettaisi		pasivo	olisi rakastettu		ei olisi rakastettu
Modo potencial
presente					pretérito perfecto
	positivo		negativo			positivo		negativo
persona	singular	plural	singular	plural	persona	singular	plural	singular	plural
1.ª	rakastanen	rakastanemme	en rakastane	emme rakastane	1.ª	lienen rakastanut	lienemme rakastaneet	en liene rakastanut	emme liene rakastaneet
2.ª	rakastanet	rakastanette	et rakastane	ette rakastane	2.ª	lienet rakastanut	lienette rakastaneet	et liene rakastanut	ette liene rakastaneet
3.ª	rakastanee	rakastanevat	ei rakastane	eivät rakastane	3.ª	lienee rakastanut	lienevät rakastaneet	ei liene rakastanut	eivät liene rakastaneet
pasivo	rakastettaneen		ei rakastettane		pasivo	lienee rakastettu		ei liene rakastettu
Imperativo presente
	positivo		negativo
persona	singular	plural	singular	plural
1.ª		rakastakaamme		älkäämme rakastako
2.ª	rakasta	rakastakaa	älä rakasta	älkää rakastako
3.ª	rakastakoon	rakastakoot	älköön rakastako	älkööt rakastako
pasivo	rakastettakoon		älköön rakastettako

Formas nominales
infinitivo				participio
		activo	pasivo		activo	pasivo
I		rakastaa		presente	rakastava	rakastettava
largo I		rakastaakseen1		pasado	rakastanut	rakastettu
II	inesivo	rakastaessa2	rakastettaessa	agente	rakastama4
	instructivo	rakastaen	–	agente negativo	rakastamaton
III	inesivo	rakastamassa	–	1) Utilizado solamente con el sufijo posesivo; esto es la forma de la tercera persona singular y la tercera persona plural. 2) Utilizado en una oración acortada expresando actividad simultánea con la actividad de la oración afirmativa. Puede también ser utilizado con el sufijo posesivo. 3) Utilizado solamente con el sufijo posesivo; esto es la forma de la tercera persona singular y la tercera persona plural. 4) No existe en caso de verbos intransitivos. No lo confunda con sustantivos formados con el sufijo -ma/-mä.
	elativo	rakastamasta	–
	ilativo	rakastamaan	–
	adesivo	rakastamalla	–
	abesivo	rakastamatta	–
	instructivo	rakastaman	rakastettaman
IV	nominativo	rakastaminen
	partitivo	rakastamista
V		rakastamaisillaan3