iloinen
Ir a la navegación
Ir a la búsqueda
Finés[editar]
iloinen | |
Pronunciación (AFI): | ['i.loi.nen] |
Etimología[editar]
De ilo (alegría/placer) + sufijo -nen.
Adjetivo[editar]
Singular | Plural | |
---|---|---|
Nominativo | iloinen | iloiset |
Genitivo | iloisen | iloisten iloisien |
Partitivo | iloista (iloina)1 ((iloissa)1 |
iloisia |
Acusativo | iloinen | iloiset |
Acusativo 2 | iloisen | |
Inesivo | iloisessa | iloisissa |
Elativo | iloisesta | iloisista |
Ilativo | iloiseen | iloisiin |
Adesivo | iloisella | iloisilla |
Ablativo | iloiselta | iloisilta |
Alativo | iloiselle | iloisille |
Esivo | iloisena | iloisina |
Traslativo | iloiseksi | iloisiksi |
Abesivo | iloisetta | iloisitta |
Instructivo | iloisin | |
Comitativo | iloisine (+ sufijo posesivo) | |
1 obsoleto |