rauha
Finés
[editar]| rauha | |
| pronunciación (AFI) | [ˈrɑ̝u̯ˌhɑ̝] |
| silabación | rau-ha |
| longitud silábica | bisílaba |
| rima | ɑuhɑ |
Etimología
[editar]Si puedes, incorpórala: ver cómo.
Sustantivo
[editar]| Singular | Plural | |
|---|---|---|
| Nominativo | rauha | rauhat |
| Genitivo | rauhan | rauhojen (rauhain1) |
| Partitivo | rauhaa | rauhoja |
| Acusativo | rauha | rauhat |
| Acusativo 2 | rauhan | |
| Inesivo | rauhassa | rauhoissa |
| Elativo | rauhasta | rauhoista |
| Ilativo | rauhaan | rauhoihin |
| Adesivo | rauhalla | rauhoilla |
| Ablativo | rauhalta | rauhoilta |
| Alativo | rauhalle | rauhoille |
| Esivo | rauhana | rauhoina |
| Traslativo | rauhaksi | rauhoiksi |
| Abesivo | rauhatta | rauhoitta |
| Instructivo | rauhoin | |
| Comitativo | rauhoine (+ sufijo posesivo) | |
| 1 raro, arcaico o poético | ||
- 1
- Paz