sanoa

Finés

sanoa
pronunciación (AFI)	/ˈsɑ.no.ɑ(ʔ)/

Etimología

exactamente esto es el verbo frecuentativo derivado del verbo no utilizado *sanata < sana- (la raíz genitiva singular del sustantivo sana, 'palabra') + -ta (sufijo verbal)

Verbo transitivo

1

Decir.

• Ejemplo: 

  Mitä sinä sanoit hänestä?→ ¿Qué dijiste de él/ella?

Información adicional

• Cognados: sana, sanailla, sanella, sanoutua

Conjugación

Conjugación de sanoa  tipo: Kotus type 52 sanoa, no gradation [▲▼]

Formas no personales (verboides)
Infinitivo 1	sanoa sanoakse¤
Infinitivo 2	sanoen sanoessa¤ sanottaessa
Infinitivo 3	sanomatta sanomasta sanomassa sanomalla sanoman sanomaan sanottaman
Infinitivo 4	sanominen
Infinitivo 5	sanomaisilla¤
Participio presente	sanova
Participio pasado	sanoneet sanonut
Participio agente	sanoma
Participio negativo
Formas personales
Modo indicativo
	1 sg.	2 sg.	3 sg.	4 sg.	5 sg.	6 sg.
Presente	sanon en sano	sanot et sano	sanoo ei sano	sanomme emme sano	sanotte ette sano	sanovat eivät sano
Perfecto	olen sanonut en ole sanonut	olet sanonut et ole sanonut	on sanonut ei ole sanonut	olemme sanoneet emme ole sanoneet	olette sanoneet ette ole sanoneet	ovat sanoneet eivät ole sanoneet
Pretérito	sanoin en sanonut	sanoit et sanonut	sanoi ei sanonut	sanoimme emme sanoneet	sanoitte ette sanoneet	sanoivat eivät sanoneet
Pluscuamperfecto	olin sanonut en ollut sanonut	olit sanonut et ollut sanonut	oli sanonut ei ollut sanonut	olimme sanoneet emme olleet sanoneet	olitte sanoneet ette olleet sanoneet	olivat sanoneet eivät olleet sanoneet
Modo condicional
	1 sg.	2 sg.	3 sg.	4 sg.	5 sg.	6 sg.
Presente	sanoisin en sanoisi	sanoisit et sanoisi	sanoisi ei sanoisi	sanoisimme emme sanoisi	sanoisitte ette sanoisi	sanoisivat eivät sanoisi
Perfecto	olisin sanonut en olisi sanonut	olisit sanonut et olisi sanonut	olisi sanonut ei olisi sanonut	olisimme sanoneet emme olisi sanoneet	olisitte sanoneet ette olisi sanoneet	olisivat sanoneet eivät olisi sanoneet
Modo potencial
	1 sg.	2 sg.	3 sg.	4 sg.	5 sg.	6 sg.
Presente	sanonen en sanone	sanonet et sanone	sanonee ei sanone	sanonemme emme sanone	sanonette ette sanone	sanonevat eivät sanone
Perfecto	lienen sanonut en liene sanonut	lienet sanonut et liene sanonut	lienee sanonut ei liene sanonut	lienemme sanoneet emme liene sanoneet	lienette sanoneet ette liene sanoneet	lienevät sanoneet eivät liene sanoneet
Modo imperativo
	―	2 sg.	3 sg.	4 sg.	5 sg.	6 sg.
Presente		sano älä sano	sanokoon älköön sanoko	sanokaamme älkäämme sanoko	sanokaa älkää sanoko	sanokoot älkööt sanoko
Perfecto			olkoon sanonut älköön olko sanonut			olkoot sanoneet älkööt olko sanoneet
Leyenda: † arcaico, x no normativo, R raro, L literario, PART se usa más como participio, ADJ se usa más como adjetivo, ■ cambio ortográfico, ■ irregularidad